Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Lpkn Pilvipolun Tuntsancabba & pslkn Tuiverrus
15.08.2007 - 13:16
Heippa Vaiviosta, myö lähdettiin Virkun kanssa eilen Vaivion lomailemaan. Toivotaan, että kelit suosivat :)

Tuikku on selvästi matamimoitunut sitten viime näkemän, omaa tahtoa on tullut taas lisää ja sitä massaa ehkä liiankin kanssa sinne vyötäisille. Siitä on tullut myös erittäin ahne, oli kuulemma pistellyt karviaispuskasta jokaisen karviaisen ja punaisten viinimarjojen alaoksatkin on saanut Tuikkukäsittelyä. Täytyyhän sitä syödä, että jaksaa ja kun tarpeeksi ei Tuikku nähtävästi koe ruokaa saavansa :D

Virkun sain tänään ensimmäistä kertaa eläissään uimaan. Teki vapaaehtoisesti (pieni hihnan nykäisy, tule vaan- riitti) useammin kiekan uimassa. Kovasti näytti nauttivan viilenneestä olostaan, ehkä se oppii vielä itse uimisestakin nauttivan :) Nyt pääasia kun oli ne miulla olevat namit :)


30.07.2007 - 07:25
Nyt se Virkku juoksee.. Tätä osasinkin odottaa kun käyttäytyminen muuttui siihen suuntaan. Onneksi nyt ettei tulevasta agilitykurssista jää osallistumisia väliin :)
09.07.2007 - 20:18
Pientä toko pähkäilyä. Eilen tokoilin Virkun kanssa jauhelihapihvien kanssa, koko tokoilu meni aivan plörinäksi. Olin suunnitellut että kerran teema olisi paikallaolo ja maahanmeno. Hölmö mie. Virkkuhan pomppi kuin säkkärä valtaisan ihanien tuoksujen perässä. Malttia ei ollut laisinkaan matkassa, maahanmenoista sinkasi suorilta ylös jotta sai nopeammin namin mentyään taas uudelleen maahan. Oppi miulle, että kun teen extra hyvillä nameilla niin miun pitää ottaa seuraamista tms. vauhtia vaativaa ja noissa malttia vaativissa jutuissa lieventää vaatimuksia.

Tämän päivän tokoilut lihaliuskoilla sujui taas sitten paremmin. Seisominen oli tän illan yritys. Vaatii työtä aivan hirvittävästi vielä, tää on Virkulle selkeästi vaikein homma. Takapalkalla sujuu jo hyvin, Virkku pysähtyy nätisti ja luvan kuultuaan kiitää namille. Mutta kun takapalkkaa ei ole, niin Virkku jää hieman laahustamaan ja reaktio ei ole yhtä nopea. Päätin nyt sitten ottaa tehokuurin takapalkkauksella ja niin, että kun palkkaan edestä viskaan namin Virkun taakse(Virkulle se miusta eroaminen ja seuraamisasennosta pois lähtö toksuillessa on hankalaa). Silloin tällöin kuitenkin palkkaus myös ihan kädestä suuhun.

Lenkin päätteeksi otimme kotioven edessä muutaman maahanmenon, Virkku meni maahan nopeasti ja iloisesti. Nyt ei edes sinkoillut suorilla ylös kun oli juuri maahan mennyt. Palkkasin vaihtelevasti maassaoloajasta, kuitenkin aina heti Viken mennessä maahan se saa ensimmäisen namin. Siis maassaolon aikana syöttelen nameja vaihtelevasti yhdestä neljään :) Otin myös niin että Virkku rennosti käveleskeli miun vieressä (tai siis rennosti ja omaehtoisesti seurasi) kävelin hyvin hitaasti, käsky ja oma pysähdys. Virkku meni maahan tosi nätisti näinkin! Tämä maahanmeno selvästi on Virkulle selvästi helpompi kuin seisahtuminen vaikka aina ennen olen luullut toisin.
04.07.2007 - 14:23
Edistymistä tokon saralla alkaa tapahtua :) Miulla on tavoite jota en kyllä nyt vielä näin julkisesti uskalla paljastaa, mutta se ajaa kyllä minnuu vähän eteenpäin noitten harjotusten aikaansaannissa :D Kävin kirjastosta lainaamassa Mujusen Salmen tokokirjan, vaikuttaa erittäin pätevältä oppaalta ja juuri tämmöisiä neuvoja mie kaipaan! Kirja on vakuuttanut miut jo nyt, että taidan sen jo itselleni haluta. Taas tuli tuumailtua tuota kuinka mie olen tähän asti harjoitellut Virkun kanssa: Olen vain ottanut jotain neljä toistoa kun olemme tokoilleet, vanhoja peruja pentuajoilta. Noin vähäinen toistojen määrä ei kyllä vie meitä yhtään eteenpäin. Nyt miulla on uusi taktiikka, otan tasan kymmenen namia käteen, käytän kaikki mutten enempää, näin en ala ahnehtimaan tai laiskottelemaan :D

Elikkä tänään lenkillä otin seisahtumista ja paikallaolo harjoituksia. Seisomisessa päätin, että miun pitää palata pikkasen taaksepäin, koska Virkku ei pysähdy mitenkään varmasti ja sen ilme kertoo, että se ei oikein tiedä mitä pitäisi tehdä, jatkaako seuraamista vai pysähtyä. Otin nyt sitten käsiavun uudelleen mukaan ja aloin jo sitä häivyttämään parin onnistuneen toiston jälkeen. Nyt otin peräkkäin useamman toiston, koska päätin, että Virkku on jo tarpeeksi aikuinen kestääkseen toistoja ja toistojen kauttahan ne koirat oppivat.. Otin ilman hihnaa, koska seisahtumisessa miulla on paha tapa vähän stopata myös hihnalla ja se apu on semmonen jota en halua häivyttää, ilman hihnaa kun seisahdellaan eipähän tule tuohonkaan sorruttua :D Muutaman kerran palkkasin Virkun takapalkalla ja nyt se ymmärtää sen jujun ja se tuo mukavaa vaihtelua palkkaukseen :)

Sitten otimme muutaman paikallaolon jo nyt parin päivän harjoittelun jälkeen olen voinut runsaasti kasvattaa välimatkaa ja Virkku kestää ohi pyöräilevät ja kävelevät ihmiset nousematta paikaltaan. Ainut ongelma on nyt se, että jos sanon sanankin niin sillä sekunnilla Vi on ylhäällä. Heti ongelman havaittuani aloinkin pärpättää mitä ihmeellisimmistä asioista, jotta Vi tottuu miun puhumiseen :D

Harjoittelun lopetin ihan yksinkertaisiin maahanmenoihin, nyt alkaa huomata että Uni- käsky alkaa pikkuhiljaa hahmottua Viken mielessä ja se on Virkusta selvästi hauskaa :)

Nouto on myös osaltamme edistymässä! Ihanaa. Ostin Virkulle uuden noutokapulan, joka istuu Virkun suuhun kuin nenä päähän. Nyt olemme viikon ajan ottaneet joka päivä pitoharjoituksia, olen vain laittanut kapulan Virkun suuhun samanaikaisesti kehuen ja silitellen. Nyt pikku hiljaa vain aikaa kasvattamaan.. :)


02.07.2007 - 11:32
Tänä viikonloppuna meillä oli viimeiset agilityn alkeiskurssin kerrat. Lauantaina uusina esteinä olivat muuri ja keinu. Muuri oli Virkulle ihan helppo, keinunkin se meni reippaasti alkuun mutta muutaman toiston jälkeen alkoi hieman miettiä mikä se juttu on. Kuitenkaan ei lopettanut keinulle menoa tms, vaan näytti hieman jännittävän. Keinun jälkeen teimme muutaman kerran A:ta ja puomia ja ne sujuivat yhtä vauhdikkaasti kuin aina. Lauantaina teimme myös muutaman pienen estesarjan, ne sujuivat hienosti, odotan innolla sitä kun Virkku ymmärtää etenemisen lajissa, koska miehän en sen vauhdissa pysy enää nytkään :D Ainoa lauantain inhottava juttu oli, että Virkku livisti taas kerran toisen koiran luokse :( Sille on agilityssa tämä karkailu kaikista pahin ongelma.

Sunnuntaina ryhmä oli hieman isompi, kun myös este- ja kisavalmiit lappalaiset oli samassa joukossa. Myö tehtiin ensin pieni estesarja joka oli jo hieman haasteellisempi, kuitenkin sekin meni mukavasti :) Sitten olikin vuorossa kisa, joka kisattiin joukkuettain. Rata koostui vain putkesta ja hypyistä, mutta siitä huolimatta se oli ihan mukavan haastava. Kisa oli viestikisa, ja molemmilla joukkueilla oli omat ratansa rinnakkain. Minnuu pelotti ihan hirmuisesti että Virkku sykäisee viereisellä radalla suorittavan koiran luokse, mutta nätisti se pysyi mukana miun kanssa :) Vauhtia piisasi ja Virkulla riitti intoa. Olemme koukussa ja odotamme syksyä ja estevalmiiden kurssia suurella innolla! :D